Votivkirche Wien on yksi tärkeimmistä uusgotiikan tyylisuunnan rakennuksista maailmassa, joka mahtavuudessaan kilpailee tunnetumman Wienin Stephansdom katedraalin kanssa.
Votivkircheä rakennettiin vuosina 1856–79 Heinrich von Ferstelin suunnitelmien pohjalta, ja yhdessä Wienin raatihuoneen suunnittelijan Friedrich Schmidtin kanssa he tekivät kaupungista maailman uusgotiikan arkkitehtuurin keskuksen.
Kirkko rakennettiin kun keisari Franz Joseph selviytyi attentaatti yrityksestä Unkarissa vuonna 1853, ja kirkko rakennettiin “Votivkircheksi” (Kiitoskirkoksi) jumalalle, Franz Josephin pelastumisesta.
KUVA: Votivkirche rakennus yövalaistuksessa. Rakennus aloitti maailmanlaajuisen uusgotiikan tyylisuunnan buumin, jonka jäljiltä Wieniin syntyi useita monumentaalisia uusgotiikan rakennuksia, tärkeimpänä läheinen raatihuone. Kirkon tyyliä ovat esikuvanaan pitäneet Euroopassa mm. Belgian Ostendin Sint-Petrus-en-Pauluskerk kirkon arkkitehti Louis de la Censerie.
KUVA: Votivkirchen tornit nähtynä saman tyylisuunnan Wienin raatihuoneen edestä syksyisenä Wienin iltapäivänä.
Votivkirche on tehty valkoisesta hiekkakivestä, samaan tapaan kuin Stephansdom katedraalikin, ja molempia joudutaan restauroimaan jatkuvasti materiaalin ollessa herkkää ilmansaasteille, jotka tummentavat ja heikentävät sitä alkuperäisestä.
Kohokohtiin kirkon sisällä kuuluvat esimerkiksi sen alttari, jonka suunnittelija Joseph Glasser otti inspiraatioita teokseen italialaisesta gotiikasta, varsinkin San Giovanni in Laterano kirkosta Roomasta.
Kirkon sisältä löytyy myös renesanssityylinen sarkofagi, jossa lepää Nicholas, Graf von Salm, joka oli Wienin puolustaja Ottomaani Turkkilaisten piirittäessä kaupunkia vuonna 1529.
Kirkon edessä on Sigmund Freud puisto, jossa on vuodesta 1997 ollut EU puukehä, jossa kullekin EU-maalle on omistettu oma puunsa, ja joka lisättiin puistoon EU:n 40 vuotisjuhlan kunniaksi. Suomen puu ympyrässä on sen ainoa koivu (betula pendula).