Wienin yliopisto on vanhin saksankielisen maailman yliopistoista, ja sen päärakennus on Heinrich von Ferstelin suunnittelema, sijaiten Ringstrassella, kaupungin keskustassa.
Yliopiston päärakennus rakennettiin yhtä aikaa läheisten yhtä upeiden Wienin raatihuoneen ja Itävallan parlamenttitalon kanssa, vuosina 1877 – 1884. Yliopisto sinällään on kuitenkin perustettu jo huomattavasti aiemmin, vuonna 1365, joka tekee siitä Keski-Euroopan kolmanneksi vanhimman.
Rakennuksen arkkitehti Heinrich von Ferstel päätyi yliopistorakennuksen osalta suunnitelmaan, joka yhdistää taidokkaasti toisaalta renesanssin rikkaita muotoja ja toisaalta barokkiperiodin monumentaalisuutta.
KUVA: Näkymä yliopiston päärakennuksen sisäänkäyntiin Ringstrassen yli.
KUVA: Yksityiskohta yliopiston päärakennuksen sisäänkäynnin julkisivusta. Kultainen kirjoitus on “Universitas Litterarum Vindobonensis” (“Kaikissa muodoissaan olevan tiedon etsinnän ja opetuksen sääntö”) ja sen yllä oleva teos on nimeltään “Minervan synty”. Minerva on antiikin Rooman viisauden jumalatar.
Inspiraatiota rakennuksen suunnitteluun Ferstel haki Italian vanhoista yliopistorakennuksista Bolognassa, Roomassa, Genovasta, ja päätyi sisäpihan suhteen käyttämään esikuvana Palazzo Farnesea Roomassa.
Rakennuksen kohokohtiin kuuluvat sen alueelta löytyvät kaikkiaan noin 150 veistosteosta ja kohokuva-teosta sekä sisäpihan Edmund Hellmerin suunnittelema suihkulähde, jonka nimi on “Viisauden Lähde”, vuodelta 1910.
Rakennus on monumentaalisen iso 161m x 133m koollaan, ja tarkoitus oli alunperin että kaikkien tiedekuntien tilat mahtuvat saman katon alle, mutta nykyisin yliopiston tiloja on kaikkiaan noin 50 rakennuksessa eri puolilla Wienin kaupunkia.
Universität Wien
Dr.-Karl-Lueger-Ring 1
A-1010 Wien
public.univie.ac.at
Sisätilojen suhteen paikan kohokohtiin kuuluvat mm. sen seremoniaaliset huoneet, Großer Festsaal juhlahalli, sekä Gustav Klimtin suunnittelemat ja Franz Matschin toteuttamat seinämaalaukset.
Yliopiston kuuluisiin entisiin oppilaisiin kuuluvat mm. Sigmund Freud, Gustav Mahler, Gregor Mendel, Paavi Pius III, sekä Karl Popper.